10.4.2008
Exä totesi kerran romanttisesti: ”Ja mehän tehdään sitten avioehto”. Deittailun aloittamisesta oli muutama viikko. Ihme, etten jäänyt kerryttämään yhteistä eläkekassaa.
Jokainen ihmissuhde alkaa huterissa tunnelmissa, varsinkin jos on kyse varhaisesta sunnuntaiaamubrunssista korkeissa koroissa. Epävarmuuden sietokyvyn pitää olla jonkinmoinen, jotta pääsee yli alkukankeuksista vaiheeseen, jossa kankeus on plussaa. Tämä citysinkku noudattaa epävarmuuden kiertokykyä eli välttää turhaa spennaamista. Jos ei ole rento olo toisen kanssa, kannattaa kiepsauttaa korot kohti kotia, jossa voi ottaa rennommin.
Mikään ei ole suhteen alussa niin sikavarmaa kuin epävarma. Tuttavani totesi, ettei osaa seurustella kuin 24/7 varsinkin suhdeportaan alkurappusilla. Deittailun tarkoitus on avata toisen kansi ja kurkistaa, onko rasiassa mitään yhtä kiinnostavaa kuin uudet kevätkengät. Jos toinen aiheuttaa sekä hymykuoppia että sisäistä värinää, sitä on luonnollista haluta lisää. Ei silloin hikoilla salilla kaikkia iltoja tai kykitä kekkereissä, joihin aveceilta on pääsy kielletty.
Pokkaa monella on kuitenkin olla liian tykö. Kolmannella deittikerralla ei kannata kysyä onko tää vakavaa, kuten erään ystäväni seuraneiti. Deitti alkoi peräämään totuutta, mikä sai ystäväni perääntymään koko suhteesta. Toisaalta jos kolmen kuunkierron päästä ei ole selvää haluaako tämän seuralaisen kanssa tuijottaa täysikuuta, ei kannata jäädä tutkimaan kuinka kovaa tekoa yhteinen kuuraketti onkaan. Tähdenlentoja jokainen kokee ohimennen, mutta kiinteää tähteä on mukavampi tuijottaa kaksin kuin yksipuolisesti.
Ei kai sitä missään kuuluteta, koska suhteen vakavuusaste on ylitetty. Kai sitä pitää vain luottaa omiin energiavirtoihin ja fiilistellä onko tässä lahdelmassa hyvä uiskennella pidempään vai antaa virran taas viedä. Sen verran kannattaa itseään kunnioittaa, ettei pelkästään hengaile, sillä ystäville annettu laatuaika on paljon tärkeämpää kuin puolittainen parisuhde. Ja mistä sitä tietää keneen komistukseen törmäisi hengailun sijaan kekkuloidessaan keväthangilla, vaikkapa rennosti korkkareiden sijaan monot jalassa.
Miss K
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sykkiikö suonissa tulivuori kun luet tekstejäni vai pudisteletko päätäsi blogimerkintöjen aiheuttamasta uskonpuutteesta? Kirjoittaminen ei ole merkityksellistä, jollei se herätä tunteita. "Mitä sä tunnet?" on hyvä kysymys esittää sekä suhteessa että nyt lukijasuhteessani sinuun.