Häälahja sinkulle

11.03.2008

Itselläni ei ole yhteistä pesää partnerin kanssa, vaan ihan oma korkokenkäkaappi kotonani. Monien muiden citymuijien kanssa kamppailen rahan riittävyydestä ja heräteostoksista - viimeisimmäksi (n)ostin kuntoani luistelusuksilla.

Harmi ettei rahanmenojani ole nauramassa itku silmässä toinen osapuoli. Ongelmaksi rahatto/parittomuus nousi, kun piti siirtyä digitalisoituun viihteeseen. TechNOlijana en osannut varautua uuden telkkarin megarahanmenetykseen ja itkin karhunkyyneliä Sinkkuelämän uusintajaksojen menetykselle.

Asiat silti järjestyvät yllättävällä tavalla. Rakas äitini päätti tupruttaa kylään. Hänen elämänkatsomuksensa mukaan olen kai vanhaa piikamateriaalia, joten haaveet tyllitäytteisistä kesähäistä on siirretty seuraavaan siskokseen. Koska äidin mielestä pikkusisarus menee lähivuosina naimisiin ja mamma aikoo avata nyörit kermakakkujuhlille, on loogista, että myös minä saan jotain - etten sisaruskateuden vuoksi ala sabotoimaan häitä. Tuloksena sain tekniikkapitoisen HÄÄlahjan.

Äidin avautumisen seurauksena omaan sinkkupesääni kannettiin siis kotiteatteri. Siitä toki olin onnellinen, sillä omat hikityön seurauksena saadut pennoseni olivat kuluneet matkoihin ja juhlimiseen (useimmiten molempiin yhtaikaa). Hieman jäi silti valkaisemattomien hampaiden koloon fakta, että oma äitini oli pudottanut toivon kaivoon parin sinkkuvuoteni jälkeen. Itse kun olen enemmän päästäni täynnä Toivoa, Villeä ja Mikkoa kuin koskaan aiemmin. Uskon, toivon ja tulen vielä rakastamaan paljon ja suurella sydämellä. Tärkeintä onkin että itse tiedän sen, vaikka äitini on jo luopunut valkoisista unelmista kohdallani.

Mutta tilaisuudesta otettakoon ilo irti. Kotiteatteri on aika pieni kustannus verrattuna häämarssin jälkeisiin pennosenmenetyksiin. Siskolleni tulee halvat häät, jos äiti pelkällä viihdekeskuksella luulee selviävänsä. Aion saada irti vielä monien uusien korkkareiden hinnan, ehkä olkkariremontin, ja kenties vanhan Toyotankin.

Miss K